Ladies, gentlemen and others

Edessäni pöydällä odottaa muutama ruukunvaihtoa vaativa huonekasvi, lahkeeni ovat vesipelkoisen koiramme pesemisen jäljiltä litimärät, käteni haisevat epämääräiseltä koiranshampoolta, vaikka pesin ne kolmesti päästäkseni hajusta eroon ja sydämeni halajaa pientä hengähdystaukoa historiallisen elokuvan ääressä (jotta voin teeskennellä tekeväni jotain ylppäreiden eteen). Päätin tästä kaikesta huolimatta kuitenkin istua hetkeksi muutamaksi tunniksi kirjoittamaan tätä postausta.

Pääasiallisena innoitukseni - tai oikeastaan turhautumiseni - lähteenä toimii perussuomalaisten nuorten cisnormatiivinen sukupuolikampanja, joka julisti transfobisesti ja intersukupuoliset ihmiset unohtaen olemassa olevan vain kaksi sukupuolta - nainen ja mies. Kampanjan pääpiirteet voi käydä kurkkailemassa esimerkiksi täältä. 

Olen törmännyt transfobiaan ja silkkaan sukupuolen monimuotoisuutta koskevaan tietämättömyyteen monta kertaa, vaikka en ole cis-naisena sen henkilökohtaiseksi uhriksi joutunutkaan.

Aiheeseen ehkä vähän löyhästi liittyvä kuva
mutta sallittakoon se nyt sateenkaarilipun värien nojalla

Tietämättömyyteen kohtaan usein esimerkiksi panseksuaalisuudestani puhuessani. Termi on useimmmille vieras ja saankin miltei aina sitä käyttäessäni osakseni jokseenkin hämmentyneitä katseita. Selitettyäni, että panseksuaali henkilö tuntee vetoa kaikkiin sukupuoliin, seuraa cisnormatiivinen kysymys "etkö tarkoita, että molempiin sukupuoliin?" miltei vääjäämättä perässä.

Henkilökohtaisesti koen sen aika vaikeaksi, että joudun miltei joka kerta kaapista ulos tullessani - usein hyvin emotionaalisessa ja tärisevässä tilassani - informoimaan ihmisiä siitä, että sukupuoli ei rajoitu miehen ja naisen tiukkiin laatikoihin, joihin yhteiskunta meitä yrittää tunkea.

Oma kokemukseni ei ole kuitenkaan mitään verrattuna sukupuolivähemmistöjen jokapäiväisessä elämässä kokevaan syrjintään. Siihen ei enää tarvita päälle persunuorten naurettavaa kampanjaa, joka julistaa tavoitteekseen sen, että ihminen voi itsensä kieltämisen sijasta olla ylpeästi oma itsensä mutta kieltää silti binääristen sukupuolten ulkopuolelle jäävien ihmisten olemassaolon. Perussuomalaisilla on ollut logiikka jo kauan hukassa (mikäli heillä on sitä alunperin ollutkaan) mutta tämä oli kyllä totaalinen floppi.

Ostin kuvassa olevan Tiia Aarnipuun kirjoittaman tietoteoksen Trans - sukupuolen muunnelmia muutama kuukausi sitten ja olin itseasiassa lukemassa sitä kuullessani persunuorten kampanjasta. Oi tätä ironiaa. 

En ole ehtinyt lukea kirjasta vielä kuin noin neljänneksen, mutta haluaisin lopettaa tämän postauksen kirjailijan loppusanoihin, joihin yhdyn täydestä sydämestäni:

"Kunnioita ympärilläsi olevien ihmisten sukupuoli-identiteettiä niin kuin kunnioitat omaasi. Tee parhaasi sen hyväksi, että jokainen ihminen saisi nähdä peilistä sellaisen sukupuolen, joka tuntuu hyvältä ja oikealta."

~ ~ 

x Transtukipiste - tietoa sukupuolesta
x genderspectrum.org (englanniksi)
x Youtube: Ashley Mardell (englanniksi, paljon asiaa sateenkaariväestä)

~ ~

Kommentit ja keskustelu ovat aina tervetulleita!

Missä motivaatio?

Viimeisimmän postauksen jälkeen on tapahtunut aika paljon.

Penkkarit tuli ja meni, abiristeilylläkin käväisin (ei muuten - yllätys yllätys - ollut yhtään mun juttu) ja nyt tuskailen lukumotivaationi kanssa. Eli rehellisesti sanoen en ole vielä edes aloittanut ylppäreihin lukemista.

Unirytmini on sekaisin, aivoissani on kaikunut jo pari päivää lause "aloitan huomenna" ja sängystä ylös kömpiminen ja vaatteiden päälle pukeminen tuntuvat hetki hetkeltä ylitsepääsemättömämmiltä asioilta.

Osasin kyllä odottaa motivaatiovajetta ja saamattomuutta. Mielenterveyteni ei ole mitään parasta laatua ja olen aina vihannut yksinopiskelua juurikin sen takia, että ellei minun ole pakko raahautua kouluun opiskelemaan niinä päivinä, joina mielialani laahaa pohjamudissa, en saa oikeastaan mitään tehtyä.

Mutta ehkä se tästä. Taidan kohta kammeta itseni ylös täältä peittojen alta (kyllä, kello on kaksi) ja lähteä tekemään itselleni päiväsuunnitelmaa muun muassa nukkumisista ja syömisistä. Ajattelin, että lukeminenkin varmaan helpottuu, kunhan onnistun pääsemään jonkinlaiseen päivärytmiin.

Tsemppiä muuten kaikille lukulomaan. Kyllä me tästä selvitään kuhan päästään opiskeluun kiinni.

~ ~